-

"Tässä menetelmässä ei ole kyse ihmisten jaottelusta, kyse on aivolohkojen luontaisesta käyttämisestä", sertifioitu asiantuntija Laura Ihatsu kiteyttää

0 kommenttia

Sertifioitu WSA & TSA asiantuntija, Hyvinvointivalmentaja, Jooga & meditaatio-opettaja Laura Ihatsu kiteyttää mikä on työskentelytyylianalyysissä (WSA) olennaista.

"WSA on oppimistyylitieteisiin pohjautuva analyysi, jonka avulla saadaan selville yksilön biologiset ominaisuudet aivojen tasolla. Eli se miten henkilö luontaisesti käsittelee tietoa ja ajattelee, sekä mitkä ovat ne aistiväylät, joiden kautta informaatio ja kokemukset parhaiten kulkeutuvat tietoiseen mieleen. Tässä analyysissä ei ole kyse siitä, että ihmiset jaoteltaisiin karkeasti joko analyyttisiksi (vasen aivolohko) tai kokonaisvaltaisiksi (oikea aivolohko). Kyse on siitä, missä määrin luontaisesti käytämme kutakin aivolohkoa. Osa meistä käyttää luontaisesti enemmän vasenta, ja osa oikeaa. Tästä syystä osa meistä rakastaan pieniä yksityiskohtia ja osa laajoja kokonaisuuksia. Joillakin meistä se riippuu täysin tilanteesta. 

Yksi analyysin hienouksista on antaa sen tekijälle oivallus siitä, että missä se oma flown kokemus elää. Se syntyy silloin, kun pääsemme käyttämään biologisia vahvuuksiamme. Yksi keskeinen löydös oppimistieteissä on se, että silloin kun toimimme biologisten vahvuuksiemme mukaan, aivomme tuottavat energiaa. Silloin kun toimimme niitä vastaan, se kuluttaa meitä. 

Pystymme toimimaan hyvin pitkäänkin luontoamme vastaan, mutta pidemmän päälle tämä on hyvin kuluttavaa ja silloin ihminen kokee tunnetta, jossa hän ei koe elävänsä täyden potentiaalinsa mukaisesti. Tosielämässä emme voi kuitenkaan toimia pelkästään omien vahvuuksiemme mukaan, mutta tiedostamalla mistä, omat lahjat ja energia kumpuaa, pystymme rakentamaan elämästämme sellaisen, jossa vaakakupin voi pitää tietoisesti positiivisen puolella. Monia vaivaa sellainen tunne, että sitä elää vähän niin kuin puolivaloilla. Sellainen olo, että oma potentiaali ei tule täysin hyödynnetyksi. Tämä johtuu siitä, että olemme menneet läpi hyvin tasapäistävän seulan, jossa kaikkien oletetaan oppivan ja työskentelevän samalla tavalla. Se mitkä aistit meillä ovat luonnostaan vahvat, vaikuttaa suoraan siihen mitä väyliä pitkin informaatio ja kokemukset saavuttavat meidät. 

Oppimis- ja työskentelytyylissä on jaoteltu 4 eri aistia, joissa on yhteensä 9 eri ulottuvuutta. Näiden kautta sisäistämme uutta informaatiota:

Vasen aivolohko:

  • Kuunteleminen
  • Puhuminen/keskustelu
  • Sisäinen puhe
  • Lukeminen

Oikea aivolohko:

  • Ulkoinen visuaalisuus
  • Sisäinen visuaalisuus eli mielikuvitus
  • Taktillinen aisti (käsillä tekeminen)
  • Kinesteettisyys (koko kehon tekeminen) 
  • Intuitio eli sisäinen tuntemus 

Jos ihmisen lukuaisti ei ole esimerkiksi luonnostaan vahva, hän joutuu ponnistelemaan moninkertaisesti sellaiseen henkilöön verrattuna, kenen lukuaisti on jo biologisesti paljon vahvempi. Tällä henkilöllä saattaa kuitenkin olla esimerkiksi vahva intuitio ja kuuloaisti, jolloin hän oppisi parhaiten kuuntelemalla ja tuntemalla. Oikean aivolohkon aistit ovat yleisesti ns. hitaampia ja sen takia näitä ei suosita niin herkästi esimerkiksi koulumaailmassa. 

Hieno asia on se, että aivomme ovat plastinen elementti. Tästä syystä tulemalla tietoiseksi tämän hetken tilasta, voimme tietoisesti lähteä kehittämään aivojamme, kunhan se tapahtuu vahvuuksiemme kautta. Tiedostamalla esimerkiksi omat aistivahvuudet, voimme alkaa yhdistelemään vahvoja ja heikkoja aistejamme niin, että vahvan aistin käyttäminen lisää mielihyvää ja energiaa, vaikka käytämme samalla heikompaa, enemmän ponnistelua vaativaa aistia. Tästä esimerkkinä ihminen kenellä on heikko kuuloaisti ja vaikkapa vahva kinesteettisyys (koko kehon tekeminen). Hän voi alkaa kehittämään kuuloaistiaan esimerkiksi kuuntelemalla äänikirjoja kävellessään tai pyöräillessään. Tai ihminen kenellä on heikko lukuaisti, mutta vahva taktillisuus, voi helpottaa lukukokemusta puristelemalla stressipalloa. Silloin, kun pystymme toimimaan mahdollisimman hyvin linjassa aistivahvuuksiemme sekä luontaisen tapamme toimia ja ajatella mukaan, työn tekemisestä saa paljon tuottavampaa ja iloisempaa. Kyse ei ole välttämättä edes siitä MITÄ tekee, vaan ennen kaikkea MITEN tekee. 

Toinen hyödyllinen aspekti työskentelytyylianalyysissä (WSA) ja oppimistyylianalyysissä (LSA) on se, että se antaa tiedon siitä, mitä asenne- ja käytösmalleja henkilö on omaksunut myöhemmin elämän varrella ja onko siellä paljon ristiriitaa biologisiin ominaisuuksiin nähden. Elämme yhteiskunnassa, joka on perustunut hyvin analyyttisille rakenteille. Tästä syystä on monesti havaittavissa sitä, että esimerkiksi luontaisesti enemmän kokonaisvaltaiset ihmiset ovat alkaneet kokemaan häpeää kokonaisvaltaisista piirteistä, kuten suurpiirteisyydestä ja spontaaniudesta, ja he ovat luoneet itselleen valtavan kontrollin verhon, joka aiheuttaa pidemmällä tähtäimellä uupumusta ja työn ilon hiipumista. Jos siis huomattavaa ristiriitaa esiintyy biologisten ja opittujen ominaisuuksien välillä, se tarkoittaa melkein aina sitä, että henkilö ei elä täysin oman potentiaalinsa mukaan ja on jopa vaarassa ajautua burnouttiin. 

Historiaa lyhyesti:

Työn juuret ulottuvat 70-luvulle asti. Silloin kasvatustieteiden professorit Kenneth ja Rita Dunn kehittivät 20 vuoden tutkimustyön pohjalta aivotutkimuksiin pohjautuvan oppimistyylimallin. Myöhemmin professori ja emerita Barbara Prashnig alkoi jalostamaan tätä työtä ja näin syntyi Working Style Analysis (WSA), Teaching Style Analysis (TSA) ja Learning Style Analysis (LSA) työkalut. Barbara on englannin kielen ja kasvatustieteiden maisteri. Ja myöhemmin hän opiskeli suggestiopediaa ja oppimistyylejä New Yorkissa. Hän on alunperin Itävallasta, mutta muutti jossain vaiheessa Uuteen-Seelantiin ja on ollut siellä tekemässä uudistuksia koulutujärjestelmään. Häntä pidetään nykyään johtavana asiantuntijana oppimistyylitieteissä. 

Vuonna 2008 Anne Penttinen toi työskentelytyylianalyysin (WSA) Suomeen yhdessä Opekan kanssa. Opeka vastasi tähän aikaan Suomen koulutusärjestelmästä ja opettajien kouluttamisesta. Anne on tehnyt laajoja valmennuskokonaisuuksia hyödyntäen kyseisiä tyylianalyysejä pörssiyhtiöistä julkishallintoon ja urheilupuoleen. Vuonna 2020 Anne Penttinen akkreditoitui Suomen sertifiointivastaavaksi, ja hän kouluttaa nyt uusia asiantuntijoita Consultica Academyn nimissä.

Jos haluat lukea aiheesta lisää suosittelen vahvasti Barbara Prashnigin kirjaa: The Power Of Diversity.

Tämä on todella avartava analyysi!"

 

Laura Ihatsu

Sertifioitu WSA & TSA asiantuntija

Hyvinvointivalmentaja

Jooga & meditaatio-opettaja

 

Lue alkuperäinen artikkeli täältä: https://www.linkedin.com/pulse/working-style-analysis-laura-ihatsu/?trackingId=6AvQUP7aQ8KQKf89V7KeZQ%3D%3D