Jos unta voisi purkittaa, se olisi maailman kallein eliksiiri – niin pitkä on unen hyvää tekevien
ominaisuuksien lista. Se elvyttää kehon kaikki solut, se pitää huolta aineenvaihdunnasta ja
energiatasapainosta, se puhdistaa aivot ja tukee mielen tasapainoa korvaamattomalla tavalla.
Tätä ihmelääkettä tarvitsemme joka ikinen vuorokausi, tai muuten elimistömme ei voi hyvin.
Unessa on erilaisia vaiheita, joista erityisesti syvä uni ja REM-uni ovat viime aikoina olleet vilkkaan
tutkimuksen kohteena. Kaikilla univaiheilla on omat tärkeät tehtävänsä: emme voi nipistää
unitunteja yön alusta tai lopusta ilman, että unen laatu kärsii.
Unen puute aiheuttaa monenlaista harmia; se muun muassa heikentää muistia ja oppimista sekä
lisää alttiutta monille sairauksille. Joka toinen aikuinen kärsii ajoittaisesta unettomuudesta, ja
kroonistunutta unettomuushäiriötä potee yli puoli miljoonaa suomalaista. Myös monien muiden
unihäiriöiden esiintyvyys on kasvussa.
Vaikka unen tärkeydestä puhutaan nykyään paljon, emme aina osaa tehdä unen kannalta oikeita
valintoja.
Stressi häiritsee unta
Tavallisin syy unen häiriintymiseen on ylivireystila. Useimmiten sen syynä ovat henkiset
ylikierrokset. Tietotyö, aistiärsykkeiden tulva ja monen asian tekeminen yhtä aikaa kuormittavat
aivojamme ennennäkemättömällä tavalla.
Ihminen ei ole kone, jonka voisi sammuttaa kytkimestä. Siitä huolimatta saatamme yrittää
nukahtaa, vaikka olemme juuri viimeiseksi illalla selanneet mieltä painavia työsähköposteja tai
ahdistavia uutisia. Ei siis ihme, jos aivomme eivät osaa rauhoittua turvalliseen uneen.
Stressi voi estää nukahtamasta illalla tai herättää valvomaan aamuyöstä. Etenkin aamuyön
tunteina valvominen on ahdistavaa, koska stressihormoni kortisolin eritys on silloin
vilkkaimmillaan. Tarvitsemme kortisolia suoriutuaksemme tulevan päivän haasteista, mutta
aamuyöllä se saa meidät toimimaan taistele tai pakene -tyylillä. Mitä enemmän pelkäämme
valvomista, sitä vaikeampaa nukahtaminen on.
Rauhoita ympäristö
Makuuhuoneen tulisi olla turvallinen keidas, jossa mieli lepää ja keho rauhoittuu. Huoneen
värimaailma ja puhtaus edistävät unta, kun taas sekava, epäsiisti ja ärsykkeitä tulviva ympäristö
häiritsee rauhoittumista.
Älä vie makuuhuoneeseen turhaa elektroniikkaa tai työasioita. Sänky on tarkoitettu nukkumiseen
ja rakasteluun, ei muuhun!
Puhdas ja miellyttävä vuode, sileät lakanat sekä kehoa oikealla tavalla tukevat patja ja tyyny ovat
hyvän unen kannalta tärkeitä valintoja. Nukkumisergonomiaan perehtyneet asiantuntijat auttavat
valinnoissa, joilla on kauaskantoisia vaikutuksia palautumiseen.
Yksilöllinen sänky on investointi parempaan palautumiseen. Vietämme kolmasosan elämästämme
sängyssä – ei siis ole samantekevää, millaisessa.
Kesytä laukkaava mieli
Ei ole aina helppo saada itseään rauhoittumaan, jos ahdistavat ajatukset kiertävät kehää.
Autonomista eli tahdosta riippumatonta hermostoamme ei voi käskyillä hallita, mutta siihen voi
kuitenkin vaikuttaa.
Rauhoittamalla kehoa voi rauhoittaa myös mieltä. Siihen auttavat erilaiset rauhoittumiskeinot
kuten hengitys- ja rentoutusharjoitukset. Moni rauhoittuu myös lukemalla tai kuuntelemalla kirjaa
tai lempimusiikkia kuuntelemalla.
Aivoissamme sijaitsevaa pelkokeskusta rauhoittaa myös toisen ihmisen kosketus ja ylipäätään
läheisyys, jos se on turvallista ja lempeää. Myös itseään voi silittää – kuten silittäisit lasta tai
lemmikkieläintä –, sillä sekin rauhoittaa autonomista hermostoamme.
Itseään ei voi pakottaa nukkumaan, mutta unelle voi luoda mahdollisimman hyvät edellytykset.
Teoksia unesta ja unettomuudesta:
Valvomo - kuinka uneton oppi nukkumaan (2016)
Uni ja unettomuus - näe nukkuminen uusin silmin (2022)
Yhteistyössä: Unikulma
jaksaparemmin.fi